tiistai 20. lokakuuta 2026

RYÖSTETTYÄ RANSKANLEIPÄÄ



Haetaanpa ulkomailta vauhtia vaalikeskusteluun! Ranskasta alkanut mielenosoitusten ja mellakoiden aalto on kirvoittanut keskustelua Suomessakin. Ajan merkkejä onkin syytä seurata niin Euroopassa kuin kauempanakin kansainvälisessä maailmassamme, koska Suomi ei ole kansainvälisten virtausten ulkopuolella kuten joskus ennen reaaliaikaisen ja jatkuvan tiedonvälityksen aikaa.

Toivottavasti et ole pelkästään Helsingin Sanomien uutisoinnin varassa. Kiemurtelin taas tuskissani lukiessani HS:n Ranskan tilannetta koskevaa juttua, erityisesti sen otsikkoa. Muistakaamme taas kerran, että varsin moni lukija jättää lukemisen pelkän otsikon silmäilemiseen.

·       ”Mellakkakuvien avulla ajetaan laitaoikeiston agendaa: HS tarkisti väitteitä”

Näin siis otsikko. Ja jutun ensimmäinen lause kertoo jo paljon:

·       ”Laitaoikeisto levitti Ranskan mellakkakuvastoa omiin tarkoituksiinsa”.

Artikkeli pyrkii erityisesti kumoamaan oikeiston (jolla sanalla lehti tarkoittaa jonkinlaista kansainvälistä yleismörköä) esittämiä väitteitä maahanmuuttajien merkittävästä osallisuudesta mellakoihin.

Tällaisten artikkelien tekniikkaan kuuluu, että lehdelle epämieluisia ajatuksiakin kerrotaan, mutta lyhyesti ja mieluiten tekstin loppupuolella.  Niin nytkin, lyhyt maininta Ranskan sisäministerin lausumasta jää helposti huomaamatta. Hänen mukaansa väkivaltaisuuksiin oli syyllistynyt ainakin radikaaliin vasemmistoon kuuluvia ihmisiä.

Toinen tuttu – ja vaarallisempi – tekninen ja taktinen toimintatapa on olla kertomatta jotakin.

HS ei muista kertoa näistä ”koululaismellakoista”, että niissä oli suuret määrät Pariisin ammattikoulujen opiskelijoita. Näiden joukossa maahanmuuttajilla on varsin suuri edustus. Tämä ei sinänsä tietenkään kerro mellakoitsijoiden demografiasta kaikkea, mutta varmuuden vuoksi tämänkaltaiset seikat lehti jättää mainitsematta.

Artikkeli ei myöskään mainitse esimerkiksi muualla raportoitua (mm. Brussels Times) ajatusta ulkovaltojen masinoimasta liikehdinnästä.

Eikä kukaan kerro taaskaan, kenen rahoilla Greta Thunberg on saapunut paikalle.

Löperöä tekstiä on kertoa, kuinka

·   ”monet vaikutusvaltaiset, suuria yleisöjä tavoittavat oikeistopopulistit ja -konservatiivit Euroopassa ja Yhdysvalloissa ottivat kuvat käyttöönsä ja levittivät omia näkemyksiään maailman tilasta niiden avulla”.

Näinhän kaikki media toimii, niin sosiaalinen kuin ammattimainenkin. Edellä siteerattuun lauseeseen voisi  oikeistopopulistien ja -konservatiivien sijaan kirjoittaa sanan Helsingin Sanomat.

·  ”Tekoälyllä tehtyjä harhaanjohtavia postauksia…” HS kertoo, muttei analysoi asiaa sen tarkemmin.

Mitkä postaukset ovat tekoälyllä tehtyjä? Vaikea varmaan sanoa nykyään, mutta varsin autenttisia näkyjä väkivallasta ja ryöstelystä on nähty sosiaalisessa mediassa. Siistit kuvat käsikynkkää iloisesti hymyilevistä mielenosoittajarivistöistä kertovat osan totuudesta, mutteivat kaikkea.

--

Tilanne Ranskassa ja muuallakin Euroopassa on tällä hetkellä monella tapaa herkkä ja vaikea, myös ja ehkä erityisesti juuri näinä aikoina aikuistuvalle sukupolvelle, jotka ovat tottuneet näkemään vanhempiensa elävän maailmanhistorian vaurainta ja rauhallisinta aikaa ja luulevat ehkä siksi sellaisen jatkuvan automaattisesti ja ikuisesti.

Tästä tilanteesta voi etsiä juurisyitä mellakoille ja mielenosoituksille. Palaan näihin kysymyksiin jossain tulevassa blogissani. Sillä välin toivoisin, että HS ja muu media eivät yrittäisi luistella omien toiveidensa ja tavoitteidensa liukkaalla ja valheellisella polulla.

On nimittäin tosi kyseessä, niin Suomen vaaleissa kuin maailmanpoliittisessa tilanteessakin. Kansaa pitäisi valistaa ymmärtämään kokonaisuutta edes jotenkin.

lauantai 17. lokakuuta 2026

KOHTI VAALEJA - ILMAN TUOHTUMUSTA

 

Vaalit lähestyvät vääjäämättä. Useat tahot ovat jo jonkin aikaa kuohuneet, metelöineet ja aivopesseet (tai omien sanojensa mukaan valistaneet) kansalaisia äänestämään omaa vaihtoehtoaan.

Sosiaalisessa mediassa huomasin pitkään vaienneiden entisten stalinistien, nykyisten vasemmistoliittolaisten kuin yhdestä käskystä lähteneen agitaatiokierrokselleen jo alkukesästä. On aivan mahdollista, että jokin minulle tuntematon verkosto lähettikin sentralisoidun käskyn ryhtyä toimiin – olihan jo tuolloin nähtävissä, että vasemmisto ja erityisesti äärivasemmisto menestyisi gallupeissa.

Ja hallituspuolueet ovat jo kuukausia yrittäneet taistella omana asiansa puolesta: Kokoomus heikkenevää kannatusta paikatakseen ja Persut keräten menestykkäästi kannatusta yhdellä, hieman ikävystyttävän tuntuisella teemalla ratsastaen: ei mamuja!

Joillekin ääriaineksille olisi ehkä hyvä jo tässä vaiheessa iskostaa päähän, että Eduskunta ei keskity vain maahanmuuttoon, transsujen oikeuksiin tai johonkin muuhun kokonaiskuvassa varsin pieneen detaljiin. Pitäisi antaa suuntaa paljon suurempiin asioihin.

Taidanpa heittäytyä vaalimoodiin minäkin. Toivottavasti pystyn pitämään järjen kirjoituksissani, enkä lähde liikaa vouhkaamaan. Kyse on sentään koko maamme tulevaisuudesta, kaikista kansalaisista ja heidän hyvinvoinnistaan. Iso kuva on syytä pitää kirkkaana mielessä.

--

Lähdetään kuitenkin varovasti liikkeelle. Joudun ottamaan muun muassa kantaa – tai pikemminkin kritisoimaan - yhä avoimemmin poliittisia ideologioita suoltavan median jutusteluun.

Kevyenä aloituksena siteeraankin Helsingin Sanomien Saska Saarikoskea. Pari päivää sitten hän lausui Yhdysvaltoja koskevassa kolumnissaan näin:

”Yritän pitää mielessä sen, ettei oikeaa kuvaa maasta voi saada The New York Timesia lukemalla eikä Washingtonissa piipahtamalla. Itärannikolla näkee vain eliitin pienen kuplan.”

Tämä ei suoraan Suomen vaaleihin liity. Mutta kuinka maniosti Saarikoski toi esille mutkan kautta sen, miten Suomen asukkaiden pitäisi myös kotimaan poliittista kehitystä arvioidessaan katsoa tarkasti ympärilleen.

Voisin kirjoittaa Saarikoskea mukaillen: ”Ei oikeaa kuvaa maasta ja sen vaaliteemoista saa vasemmalle kallellaan olevaa Helsingin Sanomia lukemalla tai Helsingin piirien keskustelua seuraamalla. Pääkaupunkiseudun toimittaja- ja vallankäyttäjäpiireissä näkee vain eliitin pienen kuplan.”

Tästä lähden kohti vuotta 2027 ja tulevaa Eduskuntaa. Toivon kykeneväni antamaan lisäarvoa ja herätystä uusiin, omiin (ei siis minun vaan lukijan) näkemyksiin.

RYÖSTETTYÄ RANSKANLEIPÄÄ

H aetaanpa ulkomailta vauhtia vaalikeskusteluun! Ranskasta alkanut mielenosoitusten ja mellakoiden aalto on kirvoittanut keskustelua Suome...